Jos odotat maailmalta hyvää ja maailma kaataa päällesi paskaa
niin petyt, eikö totta? Jos odotat maailmalta paskaa ja se kaataa
päällesi paskaa, niin voit sanoa olleesi valmistautunut siihen,
etkä läheskään yhtä pettynyt kuin hyvää odottaessa. Eikö
totta? Niinpä odotat paskan kerääntyvän jatkuvasti ja ehkä
harvoin saat jotain hyvää, mutta et ainakaan pety ikään mitenkään
pahasti.
Jos odotat maailmalta hyvää ja maailma kaataa päällesi lisää
hyvyyttä niin iloitset vielä enemmän kuin aikaisemmin, eikö
totta? Jos odotat maailmalta paskaa ja maailma kaataa päällesi
hyvyyttä niin ajattelet ettei se tule kestämään pitkään. Paskaa
sen olla pitää, eikö totta? Ehkä pienen hetken hymyilet jonka
jälkeen valmistaudut taas uuteen paskamyrskyyn?
Mitäs jos ei odota yhtään mitään, elämä tulee ja elämä
menee. Kulkevatko silloin pettymys ja iloisuus tasavertaisina
mukanasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti